Vihaan Alisaa

383756_10150452633758700_524942578_nTämä on kirjoittamani teksti vuodelta 2011, kun opiskelin Guatemalassa. Vaikka teksti on vanha, sen sanoma on entistä tärkeämpi. Jos ärsyynnymme toisesta ihmisestä, se tarkoittaa, että toinen ihminen muistuttaa meitä omista puolistamme, joita emme tahdo hyväksyä.

 Vasta hyväksymällä itsemme, voimme hyväksyä myös muut.

Jos huomaat kritisivoivasi toisen ihmisen käytöstä:
1. Voitko löytää tuon saman asian itsessäsi?
2. Humioi, kuinka olet luonut asialle merkityksen, joka tuntuu pahalta.
3. Mitä hyvää tuossa asiassa on? Miten se palvelee sinua?
4. Tiedosta kuinka tuomitsemisesi toista ihmistä kohtaan alkaa helpottamaan

 

 

11.4.2011
Vihaan Alisaa, Alyisaa, Alusasuasiaa, mikä ikinä sen nimi onkaan. En pidä sitten pätkääkään, miltä se näyttää: se on ruma, sen tukka on ruma ja näyttää aina likaiselta, sillä on järkyttävät kainalokarvat ja säärikarvat, jotka saa mut voimaan pahoin. En pidä sen äänestä saatika sen naurusta. En pidä, mistä se puhuu tai kuinka se käyttäytyy. En tykkää sen asenteesta.

Nainen, joka ottaa jonkun flip flopit, koska ”löysi” ne paikasta, missä asustaa monta ihmistä. Nainen, jolta kysytään, että hei tekeekö sun mieli ruokaa ja se vastaa et joo voin ottaa vähän. Sitten kun sitä samaa lautasta syö moni ihminen, se todella ärsyyntyy, että sai niin ”vähän” ja sanoo toista ahneeksi. Ja samaan aikaan sillä on se hirvee irvistys naamalla.

Mutta hetkonen! Voinko löytää noita samoja asioita myös itsessäni? Ärsyttääkö mua Alisa vai ärsyttääkö mua se, että koen itse olevani samanlainen, mutten uskalla myöntää sitä?

Ruma
Millä tavoin mä olen ruma, voinko sanoa itseäni rumaksi? Tällä hetkellä en pidä itseäni rumana, mutta nuorempana se oli todella iso juttu mulle ja tein kaikkeni, etten olisi ruma. Voinko siis olla ruma? Kyllä voin.

Sen tukka on ruma ja näyttää aina likaiselta
Voiko mun tukka näyttää likaiselta? Pienempänä en oikein koskaan pessyt tukkaani, en tiedä miksi. Myöhemmin rupesin pesemään sitä joka ikinen päivä ja käymään usein parturissa, jotta tukka näyttäisi hyvältä ja käytin kaikkia maailman aineita ja pitkiä aikoja, jotta tukkani näyttäisi hyvältä, jotta muut pitäisivät tukastani. Voiko tukkani siis näyttää likaiselta? Kyllä voi.

Sillä on järkyttävät kainalokarvat ja säärikarvat
Voiko mulla olla rumat karvat? No ei oikeestaan, koska oon mies. Minkä takia mun mielestä naisella ei missään nimessä saa olla kainalo- tai säärikarvoja? Kulttuuri, ympäristö  missä elämme. Kaikkien kauniiden Calvin Klein –tyttöjen sääret oikein kiiltää. En ole tottunut näkemään enää kenelläkään etenkään kainalokarvoja. Mutta miksi se saa minussa niin voimakkaan reaktion aikaiseksi, täällä meinaan on muillakin tytöillä kainalokarvoja, eikä se tunnu niin kummalliselta. Toisaalta sillä ne on niin pirun mustat ja paksut.

Sabeth sanoi hyvin, että ympäristömme luo mielikuvan, että kainalokarvat ovat epähygieeniset. Tästä päästään takaisin siihen hyvältä näyttämiseen ja ympäristön paineeseen. Jos olisi normaalia, että miehet ajaisi kainalokarvansa ja säärikarvansa, hyvin mahdollisesti itse olisin tehnyt niin, koska ympäristön paine olla suosittu ja haluttu on niin suuri. Nykyään enää en ole niin orjallinen sen mukaan, mitä muut ajattelee, mutta edelleen käyn keskusteluja itseni kanssa ”teenkö tämän itseni vai muiden takia”.

Ärsyttääkö se minua, koska itse en olisi tarpeeksi vahva olla ajamatta kainalokarvojani? Kyllä.

En pidä sen äänestä saatika sen naurusta
Mulla kesti about 20 vuotta ja 6 kuukautta, vihdosta viimein ymmärtää, että laulunääneni on hyvä. Itse nauran todella paljon ja kovat miehet ei naura. Niillä on pokerinaama. Olenko ollut epävarma naurustani? Kyllä.
Voiko olla, että oma ääneni on ruma tai nauran liikaa? Kyllä voi.

En pidä, mistä se puhuu
No nyt päästään asiaan. Lukion ensimmäinen vuosi: kukaan ei ymmärtänyt, mitä mä selitän ja kukaan ei tuntunut tykkäävän mun jutuista. Päätin, että en enää koskaan puhu typeriä ja kaikki vitsini ovat hauskoja yms.

Puhunko edelleen tyhmiä? Kyllä puhun.

En tykkää, kuinka se käyttäytyy tai sen asenteesta
Kuka määrittelee, millainen käyttäytyminen on hyvää. Pienenä olin niin villi, että mut piti laittaa valjaisiin. Myöhemmin opin, että pitää käyttäytyä tietyllä tavalla. Tukahdutin siis sen aidon halun vain olla ja mennä. Olin ja menin kuten pitää.

Jos itse olisin ilman flop flopeja ja oveni edessä olisi maannut 3 päivää kengät, joita kukaan ei tunnu käyttävän – voisinko ottaa ne? Kyllä. Olenko tehnyt tuhottomat kerrat niin, että olen valehdellut itselleni jonkin asian olevan oikeutettua vaikka sisimmässäni tiedän, että se ei ole?  Kyllä.

Olenko ahne? Kyllä! Ruoka on pahin riippuvuuteni. Vaikka olen täynnä ja juuri syönyt ja joku kysyy haluanko syödä, vastaan kyllä. Jos joku sanoo, että voin syödä hänen keksejään, ennen kuin huomaankaan, olen syönyt suurimman osan kekseistä. Jos joku kutsuisi minut syömään aamupalaa yhteiseltä lautaselta enkä saisi kuin murto-osan, tuntisinko vääryyttä? Kyllä.

Lopputulos
Kaikki, mistä en pidä hänessä, löydän itsestäni. Muut ihmiset ovat meidän peilejämme. Jos joku ihminen ärsyttää, se johtuu siitä, että en pysty myöntämään itselleni, että se sama tunne tai käyttäytyminen on myös minussa itsessäni. Meissä jokaisessa asuu hyväntekijä, selkäänpuukottaja, pyyteetön rakastaja, valehtelija, lojaali, idiootti, lempeä jne. Osan näistä ominaisuuksistamme olemme tukahduttaneet, emmekä enää edes muista niiden olemassaoloa. Pystynkö myöntämään olevani idootti tai tyhmä? Pystynkö myöntämään olevani rakastettu?

Kun pystyn myöntämään itselleni, että kaikki nämä Alisan tai mikäikinäsennimionkaan ärsyttävät ominaisuudet löytyvät myös itsestäni ja kun löydän jokaisesta ärsyttävästä ominaisuudesta jotain positiivista, pääsen irti näistä tunteista enkä tunne enää vihaa häntä tai ketään muutakaan kohtaan. Tärkeimpänä, en tunne vihaa enää itseäni kohtaan vaikka minulla on nämä ominaisuudet.

Ruma
Kun pidän itseäni rumana, se saa minut tarkkaavaisemmaksi miltä näytän ja miten olen ja miltä muut näyttävät. Tietyissä tilanteissa on hyvä näyttää ”tietynlaiselta” esim. työhaastattelussa ja tämän takia pystyn loistokkaasti käyttämään tarkkaavaisuuttani hyväkseni.

Kainalokarvat ja tyhmä ääni ja tyhmät jutut
Kun todella pystyn tekemään, mitä ikinä itse haluan, oon vapaa. Kun itsellä on hyvä olla ja kun itse tekee, mitä rakastaa, ihmiset alkavat pitään siitä myös. Yksi tärkeimmistä taidoista minusta on olla oma itsensä oman itsensä takia eikä muiden ihmisten. Me luomme oman ympäristömme, Ympäristömme ei luo meitä.

Ahneus
Voiko ahneudesta olla hyötyä? Tilanteissa, missä pitäisi tasapuolisesti jakaa jotain, mutta mua koitetaan huiputtaa, siitä on apua. En suostu niin helposti siihen vaan haluan oman osuuteni. Viidakonlait – jos joutuisin autiolle saarelle, en kuolisi nälkään.

Meissä kaikissa on kaikki maailman ominaisuudet, koska olemme kaikki yhtä. Tämän takia voimme vihata kaikkia tai rakastaa kaikkia, se on oma valintamme. Ne ihmiset, jotka tuntuvat pitävän jokaisesta ja löytävän jokaisesta ihmisestä hyvää, ovat sinut myös itsensä kanssa. Ennen kuin voimme rakastaa muita, meidän pitää rakastaa itseämme.

Jokainen vastaantuleva ihminen on opettajamme. Koittakaamme oppia jotain.

 

Muistan kuinka kirjoitin tämän tekstin myöhään illalla. Muistan kuinka se tuntui vapauttavalta ja paha oloni Alisaa kohtaan katosi. Seuraavana aamuna hän oli ajanut sääri- ja kainalokarvansa enkä enää kokenut häntä millään tavalla ärsyttäväksi ja meistä tuli ystävät.

Alisan nimi on muutettu. 

Facebook Comments